Turnaround – muutoksen ja saneerauksen ero

Yrityksen taipaleella voi ja usein ilmenee tilanteita, joissa sen on tehtävä merkittäviä muutoksia säilyäkseen kilpailukykyisenä ja selviytyäkseen haastavasta taloudellisesta tilanteesta. 

 

 

Muutos on jotain, jota lähdetään tekemään itse. Se ei aina ole helppo tie, mutta usein se on myös ainut tie pitää yrityksen ohjat omissa käsissä. Muutos voi sisältää organisaatiorakenteen uudelleenjärjestelyjä, prosessien tehostamista, uusien teknologioiden käyttöönottoa, tuotevalikoiman päivittämistä, kulttuurin muutosta ja monia muita asioita. Muutoksen tavoitteena on parantaa yrityksen suorituskykyä, kasvua ja kilpailukykyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Muutoksen tekeminen kannattaa aloittaa silloin, kun mahdollisuuksia sen tekemiseen on vielä useampia. Tällöin syntyy usein yrityksen, sen omistajien ja sen työntekijöiden kannalta mahdollisimman hyvä lopputulos.

 

 

Saneeraus puolestaan on jotain, johon ajaudutaan, kun muutoksia ei ole tehty ajoissa. Saneeraus liittyy usein taloudelliseen kriisiin, jossa yritys on vakavissa vaikeuksissa ja sen toiminta on uhattuna. Silloin muutokset tulevat pakolla ja ne ovat yleensä hyvin kivuliaita. Saneerausta saattaa tulla tekemään myös yhtiöstä kokonaan irrallaan olevat tahot, jotka edustavat esimerkiksi velkojia. Saneeraus voi sisältää esimerkiksi velkojen uudelleenjärjestelyjä, kustannusten nopeaa leikkaamista, omaisuuden myyntiä tai henkilöstön radikaaliakin vähentämistä. Saneerauksen tavoitteena on parantaa yrityksen lyhyen aikavälin taloudellista tilaa ja pyrkiä vakauttamaan se. Jos tilanne on ajautunut velkasaneeraukseen saakka, mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen siten, että se on paras mahdollinen myös yrityksen tulevaisuudelle, ovat rajoitetummat kuin itse aloitetussa muutoksessa.

 

 

“Muutos on jotain, jota lähdetään tekemään itse. Saneeraus puolestaan on jotain, johon ajaudutaan, kun muutoksia ei ole tehty ajoissa”

 

Turnaround tarkoittaa yrityksen kääntämistä takaisin kannattavaksi tai menestyväksi toimijaksi vaikean taloudellisen tilanteen tai haasteiden jälkeen – oli kyse sitten muutoksesta tai saneerauksesta. Turnaroundista puhutaan usein myös yrityksen tervehdyttämisenä. Turnaround-prosessissa keskitytään nopeisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla yritys voidaan saattaa uudelleen kasvuun ja voitolliseksi. Turnaroundin ensimmäinen vaihe on yleensä kriisitilanteen tunnistaminen ja sen taustalla olevien syiden analysointi. Kokonaisen tilannekuvan muodostaminen on erittäin tärkeää jatkolle. Toisessa vaiheessa keskitytään lyhyen aikavälin toimenpiteisiin, joilla parannetaan nopeasti rahavirtaa, leikataan kustannuksia ja tehostetaan prosesseja. Mikäli nämä lyhyen aikavälin toimenpiteet tuovat riittävän tuloksen, varsinainen saneeraukseksi kutsuttu vaihe päättyy usein siihen ja yritys jatkaa elämäänsä ilman paikalla jo mahdollisesti olleita mustapukuisia pankkiirin näköisiä saneeraajia.

 

 

“Turnaround tarkoittaa yrityksen kääntämistä takaisin kannattavaksi tai menestyväksi toimijaksi vaikean taloudellisen tilanteen tai haasteiden jälkeen”

 

Yrityksen tulevaisuuden kannalta tärkein on varmistaa, että muutos jää pysyväksi. Varsinaisen kriisivaiheen ylityksen jälkeen toiminta helposti tuppaa valumaan samaan vanhaan aikaisempaan uomaan ja edessä on sitten usein taas uusi kriisivaihe. Yrityksen menestyksen kannalta ei ole toivottavaa, että eletään jatkuvissa kriiseissä. Sellainen vie aina huomiota, aikaa, rahaa ja uskollisemmatkin työntekijät ryhtyvät katsomaan ajan myötä muita mahdollisuuksia. Siksi menestyksekäs turnaround-prosessi vaatii vielä seuraavia vaiheita, joissa varmistetaan, että käänneyhtiö pysyy uudessa suunnassa ja hyvässä kunnossa myös pidemmällä aikavälillä. 

 

“Yrityksen tulevaisuuden kannalta tärkein on varmistaa, että muutos jää pysyväksi”

Turnaround-prosessin kolmannessa vaiheessa varmistetaan se, että muutetut asiat ja toimintatavat eivät valu takaisin sinne, missä ne olivat ennen varsinaista kriisiä. Lisäksi varmistetaan, että myös muut kuin nopeasti tehtävät muutokset tulevat tehdyksi. Tämä vaatii systemaattista keskittymistä, seurantaa ja priorisointia, jotta kaikki, ne vähän vaikeammat ja tylsemmätkin, muutokset tulevat tehdyksi. Lopuksi tarvitaan vielä neljäs vaihe, jolla varmistetaan se, että muutoksesta tulee yrityksen jatkuva olotila ja jolla myös kerätään kaikki impulssit mahdollisille tulevaisuuden muutoksille ajoissa. Näillä toimenpiteillä turnaround myös jää yrityksen ainutkertaiseksi kokemukseksi ja uusilta kriisivaiheilta vältytään tulevaisuudessa.